Fyysikot väittävät, että hiekkadyynit ovat vuorovaikutuksessa ja 'kommunikoivat' keskenään

Fyysikot väittävät, että hiekkadyynit ovat vuorovaikutuksessa ja 'kommunikoivat' keskenään

Maalla tai veden alla hiekkadyynit esiintyvät yleensä suurina ryhminä. Mutta vaikka nämä luonnolliset muodostelmat olisivat läheisessä yhteydessä naapureihinsa, he tarvitsevat silti ajoittain henkilökohtaista tilaa.

Kun kaksi samanlaista dyyniä kulkee pitkiä matkoja, nämä rakenteet muuttavat yhtäkkiä vauhtiaan, joten ne päätyvät tasaisesti toisistaan, mikä viittaa siihen, miten nämä hiekkakammiot voivat 'kommunikoida'.

“He ovat ehdottomasti yhteydessä”, fyysikko Natalie Vrind Cambridgen yliopistosta kertoi Washington Postille.

”Jos työnnän naapuriani edestäni, tiedän miksi. Mutta emme puhu ihmisistä, joilla on aivoja, vaan hiekkadyyneistä, jotka kommunikoivat – elottomista esineistä, jotka välittävät tietoa. '

Hiekkadyynit eivät tietenkään voi puhua keskenään. Mutta tutkijat väittävät, että dyynien vaikutus voimiin, jotka ohjaavat niitä, muuttaa voimien vaikutusta ympäröiviin dyynit, mikä saa nämä fyysiset rakenteet 'kommunikoimaan' asemaansa.

Tämä on vastoin sitä, mitä monet teoreettiset mallit ovat olettaneet dyyninmuutokselle, joka tapahtuu niin hitaasti ja niin suurilla etäisyyksillä, että on äärimmäisen vaikeaa tutkia.

Tyypillisesti nämä rakenteet nähdään itsekulkevina autonomisina aineina, jotka voivat joskus törmätä ja absorboida toisiaan, mutta eivät välttämättä toimi yhteistyössä.

“Toinen teoria on, että dyynit voivat törmätä ja vaihtaa vauhtia, kuten biljardipallot, jotka pomppivat toisistaan, kunnes ne ovat saman kokoisia ja liikkuvat samalla nopeudella”, kertoo teoreettinen fyysikko Karol Bachik Cambridgen yliopisto.

Molemmat selitykset näyttävät olevan riittämättömiä. Pienien hiekkadyynien tiedetään liikkuvan nopeammin ja suuret hitaammin, mikä viittaa siihen, että samankokoiset dyynit liikkuvat samalla nopeudella; mutta uudet tulokset osoittavat, että näin ei aina ole.

Sen sijaan kaksi saman suuruista ja muotoista hiekkadyyniä voi nopeuttaa tai hidastua siirtyäkseen kauemmas toisistaan, kaikki vaihtamatta suurta osaa prosessin massasta.

“Löysimme fysiikan, joka ei ollut osa mallia aiemmin”, Vrind sanoo.

Tätä läheisten hiekkadyynien karkotusta on nähty satelliittikuvissa aiemmin, mutta sen takana olevia voimia ei ole tutkittu.

Tämä voi olla uskomattoman tärkeää valmistauduttaessa ilmastonmuutokseen. Vuosien mittaan ilmaston lämpeneminen on voimistanut dyyniliikennettä osissa maailmaa, mukaan lukien Yhdysvallat ja Afrikka.

Sen selvittäminen, mihin nämä massiiviset hiekkarakenteet ovat menossa – ja miten ne liikkuvat – voisi auttaa meitä valmistelemaan infrastruktuuria tulevaa törmäystä varten.

Tutkimus julkaistiin julkaisussa Physical Review Letters.

Like this post? Please share to your friends:
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: