Kun eurooppalaisen Rosetta-avaruusaluksen tarkkailema komeetta Churyumov-Gerasimenko lähestyi viime vuoden aktiivisinta jaksoaan, sen pinnalta löydettiin täplikkäistä hiilidioksidista koostuvaa jäätä. Tämä tapahtuma järkytti tehtävän tutkijoita, koska kukaan ei ollut koskaan havainnut tätä komeeteissa – tutkimus julkaistiin Science-lehdessä.
Kävi ilmi, että hiilidioksidijääkerros sijaitsi jalkapallokentän kokoon verrattavalla alueella, kun taas kaksi vesijäälaastaria olivat kumpikin suurempia kuin olympialaisten uima-allas ja paljon suuremmat kuin aiemmin havaitut vesijäälaastarit komeeteissa. Kolme jääkerrosta löydettiin samalla alueella, komeetan eteläisellä pallonpuoliskolla.
Tutkijat havaitsivat myös, että Churyumov-Gerasimenko-komeetan monimutkaisen muodon, sen pitkänomaisen polun ja Auringon kiertävän muodon yhdistelmä ja sen kiertämisen merkittävä kallistuminen myötävaikuttavat vuodenajan epätasaisessa jakautumisessa sen kahden pallonpuoliskon välillä. Kun Rosetta saapui ensimmäisen kerran komeetan kiertoradalle elokuussa 2014, pohjoisella pallonpuoliskolla oli vielä 5,5 vuoden kesä, ja eteläisellä pallonpuoliskolla, josta suurin osa oli pimeää, oli talvi.
Kuitenkin vähän ennen komeetan lähestymistapaa aurinkoon, elokuussa 2015, vuodenaikoja vaihdettiin, ja eteläisellä pallonpuoliskolla alkoi lyhyt mutta intensiivinen kesä.
Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla komeetta aktivoitui vähitellen – havaittiin aktiivisia päästöjä avaruuskehon ytimestä vesihöyryä ja muita kaasuja. Nämä prosessit nostivat pölysuojan komeetan pinnalta ja mahdollistivat vielä paremman tutkimuksen 67P: n geologisesta piirteestä.
Rosettan tehtävä saatiin päätökseen 30. syyskuuta 2016, kun avaruusalus laski hallitusti kovan komeetan pintaan. ESA: n tutkijat pitävät tehtäväänsä onnistuneena ja ovat ylpeitä tuloksista.
