Eräänä päivänä Nature-lehdessä esitellystä tutkimuksesta tuli melkein sensaatio. Siinä kuvataan, että mustekalan DNA: n analyysin aikana tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että näillä pääjalkaisilla on tosiasiassa ulkomaista DNA: ta.
Tutkimuksen mukaan mustekaloilla on uskomaton 33 000 proteiinia koodaavan geenin genomi. On huomionarvoista, että tämä luku on merkittävästi suurempi kuin vastaavat kehon geenit.
Tämä löytö on kiinnostunut meribiologeista, jotka aikovat tutkia huolellisesti näiden nilviäisten DNA-koodia aiemmin tuntemattomien ominaisuuksien löytämiseksi. Tämän kaikkien aikojen täydellisen genomisekvenssin ansiosta monet heistä väittävät jo luottavaisesti, että mustekalat, toisin kuin muut eläimet, eivät ole planeettamme alkuperäiskansoja.
Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, jossa korostetaan mustekalojen harvinaisuutta. Aiemmin heitä tutki tohtori Clifton Ragsdale Chicagon yliopistosta, joka päätyi siihen johtopäätökseen, että mustekaloja ei voida verrata muihin nilviäisiin: kahdeksan sitkeää raajaa, suuri aivot ja kyky ratkaista nopeasti omat turvallisuutensa ja huolehtimisensa tehtävät erottuvat silmiinpistävästi muista.
Brittiläinen eläintieteilijä Martin Wells totesi ilman epäröintiä, että mustekala on ulkomaalainen. Tämän rohkean konseptin perusteella toinen eläintieteilijä, Clinton Rag, ehdotti, että nykyinen tutkimus on ensimmäinen, joka kuvaa ulkomaalaisesta johdettua genomia.
Chicagon yliopiston tutkijat totesivat myös, että mustekalan genomi on itse asiassa täynnä transposoneja tai ns. Hyppygeenejä. Nämä geenit voidaan järjestää uudelleen genomissa ja mikä on niiden todellinen rooli kehossa, tutkijoiden ei ole vielä selvitettävä. Toistaiseksi tiedetään vain, että transposonit pystyvät säätelemään geeniekspressiota ja vaikuttavat merkittävästi myös genomin yleiseen rakenteeseen.
Tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että meribiologien syvällisempi tutkiminen tästä asiasta ja selvittäminen, onko mustekalalla todella 'ulkomaalaisia' geenejä, voivat antaa ihmiskunnalle valtavan lupauksen. Heidän mielestään tällaisten löytöjen olemassaolo viittaa siihen, että maapallon ihmiset ovat vielä kaukana täysimittaisesta tutkimuksesta maailmasta, jossa he elävät.
Lähteet: scienceworldreport
